9.6.
Heräsimme vaalipäivän aamuun ihan hyvässä järjestyksessä. Suihku ja aamiainen. Outin ystävä Kieran tuli meitä tervehtimään – ja siinäpä vierähtikin joustavasti pari tuntia. Tarinoita piisasi kalastuksesta, kalakannoista, politiikasta, historiasta ja paljon muustakin.
Kieranin lähdettya oli vuorossa kamppeiden pakkaus autoon, mainion emäntämme hyvästely ja matka lonkeronharmaassa kelissä. Totesimme saaneemme kaikille päivillemme Achillella hienot kelit. Jos nyt jokunen sadekuurokin oli, niin pilvet kuitenkin lähes koko ajan niin ylhäällä, että komeat tunturimaiset vuoret olivat ihailtavina joka päivä.
Castlebariin ajelimme yhdellä istumalla. Jonkin verran pomppuisempi kyyti – taisin ajella hieman reippaampaa vauhtia, kuin menomatkalla. Matkustamosta tuli muutama vaimea kommentti aiheesta.
Saatuamme kamppeet autosta Outin kämpille, siirryimme ruokailemaan paikalliseen Thai-ruokalaan. Hyvät eväät ihan kohtuullisilla hinnoilla.
Eväiden jälkeen kutsui lepotauko ja sen jälkeen alkoikin vaali-illan vietto. Ainakin osa läsnäolijoista oli vahvasti hengessä mukana Li Anderssonin mahti-illassa. Toki kokonaistulos on se ratkaiseva kansalaisten kannalta, mutta jotakinhan toki kertoo se, että Li sai joka seitsemännen annetun äänen. Melkoisen vahva mandaatti edustaa suomalaisia eurooppalaisessa päätöksenteossa. Sen verran olen saanut olla hänen kanssaan tekemisissä, että voin sanoa hänen kuuluvan niihin älykkäisiin ihmisiin, jotka ovat myös viisaita! Onnitteluja lujasti täältäkin!
Nyt sit unosille ja valmistautumaan huomisen siirtymään kohti saaren pohjoista osaa!