Elokuussa 2026 Patandi Maalum Secondary Schoolissa, Tansanian Akherin kylässä, korjataan satoa koulun keittiöpuutarhasta. Oppilaat keräävät muun muassa lehtikaalia, kaalia, porkkanoita ja tomaatteja. Keittiöpuutarhan sato monipuolistaa kouluruokailua, ja samalla oppilaat pääsevät harjoittelemaan tuotteiden myyntiä Tengerun torilla. Tänä vuonna kasvitarha tuotti ensimmäisen kunnon satonsa.

Oppilaat keräämässä tomaatteja koulun kasvimaalla, jossa kasvaa runsaasti vihanneksia.

Patandin koulun oppilas seisoo porkkanamaalla sadonkorjuun aikana säkki vierellään.

Kaksi Patandin koulun oppilasta esittelee juuri korjattuja kaaleja koulun keittiöpuutarhassa.
Patandin keittiöpuutarha on osa Arusha, Especially! -hankettamme, ja se on esimerkki Arushan alueella toimivien suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyöstä. Suunnittelu alkoi jo hankehakemusvaiheessa, jolloin sekä FSE että FFD (Food and Forests Development Finland) hakivat erikseen hankerahoitusta keittiöpuutarhan perustamiseen liittyviin toimiin. FFD on suomalainen asiantuntijajärjestö, joka tukee kehittyvien maiden maa- ja metsätaloustuottajien järjestöjä ja osuuskuntia.
Tansaniassa toimiva TAHA (Tanzania Horticultural Association) on FFD:n yhteistyökumppani. Keittiöpuutarha on osa SENSOR-hanketta, jossa annetaan ohjausta hyvistä maatalouskäytännöistä (Good Agricultural Practices, GAP) sekä ravitsemuksesta.
Patandin keittiöpuutarha perustettiin kahden suomalaisen järjestön, FFD:n ja FSE:n, tuella. Järjestöt yhdistivät voimansa keittiöpuutarhan toteuttamiseksi.

Keittiöpuutarhan suunnittelupalaveri Patandi Maalum Secondary Schoolin rehtorin kansliassa.
Keittiöpuutarhan perustaminen tyhjälle koulun tontille on vaatinut paljon suunnittelua ja työtä hankkeesta vastaavilta tansanialaisilta. Jo ennen hankeanomusta, vuonna 2023, suomalaiset toimijat varmistivat Patandin koulun maaperän soveltuvan kasvitarhalle. Kouluun kuuluvalla maa-alueella tehtiin maaperätutkimus, ja se todettiin viljelykelpoiseksi.
Keittiöpuutarhan suunnittelutyö ja käytännön valmistelu pitivät sisällään vaativia työvaiheita ja hankintoja.
Maaperä muokattiin kyntämällä ja tekemällä pengerryksiä kastelujärjestelmän optimoimiseksi. Koululle hankittiin vesisäiliöt, kastelujärjestelmä ja aurinkopaneelit mahdollistamaan vesipumpun käyttö.
Suunnittelu ja toteutus saatiin valmiiksi marraskuussa 2025, jolloin oppilaat pääsivät myös istuttamaan kasvitaimia. Vaikka Merun alueella on vettä saatavilla, toisin kuin monella muulla alueella Tansaniassa, kastelujärjestelmä varmistaa sen, että kasvit saavat vettä koko kasvukauden.

Patandin koulun keittiöpuutarhaa varten muokattu viljelyalue koulurakennusten ja vehreiden kukkuloiden edustalla.

Patandin koulun katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä keittiöpuutarhan vesipumpulle.

Suuri vesisäiliö korotetulla telineellä osana Patandin koulun keittiöpuutarhan kastelujärjestelmää.

Kolme Patandin koulun oppilasta työskentelee yhdessä valmistellen viljelypenkkejä keittiöpuutarhassa.
Ensimmäisenä hankevuonna ennen kasvitarhan perustamista kasvimaalla kasvatettiin maissia. Maissi toimii maanparannuskasvina osana sekaviljelyä ja viljelykiertoa. Maissin viljely kuohkeuttaa maata, estää eroosiota ja parantaa veden imeytymistä kuivassa maaperässä.
Tänä vuonna keittiöpuutarha on tuottanut ensimmäisen satonsa meille tutuista kasveista, kuten lehtikaalista, paprikasta, munakoisosta, tomaateista ja kaalista. Meille vieraampia, mutta Afrikassa yleisesti käytettyjä ovat amarantti (mchicha), suomeksi revonhäntä, ja afrikankoiso (mustakoiso). Molempia käytetään pinaatin tapaan, ja vihreä, öljyssä kuullotettu lisuke kuuluu useaan tansanialaiseen ruoka-annokseen.

Kypsä munakoiso kasvamassa Patandin koulun keittiöpuutarhassa.

Kaalirivejä Patandin koulun keittiöpuutarhassa, jossa kasveja kastellaan tihkukastelujärjestelmällä.

Runsaasti vihreitä ja kypsyviä tomaatteja Patandin koulun keittiöpuutarhassa.

Vehreät porkkanarivit Patandin koulun keittiöpuutarhassa koulurakennusten ja vuoristoisen maiseman edustalla.
Patandissa koulun mentoriopettaja ja koulun puutarhatoiminnan yhteyshenkilö Gabriel Jerome on järjestänyt oppilaille uusia mahdollisuuksia käytännönläheiseen oppimiseen.
Zacharia Kiputa, TAHA:n SENSOR-hankkeen koordinaattori, on johtanut käytännön toteutusta paikan päällä. Hän on ohjannut keittiöpuutarhan suunnittelua ja edistänyt hankkeen toteuttamista koululla.
Lisäksi TAHA:n sukupuoli- ja ravitsemusasioiden koordinaattori Jackline Maramoko on järjestänyt käytännön koulutusta ravitsemuksesta, tasapainoisesta ruokavaliosta sekä maataloustuotteiden jatkojalostuksesta ja niiden arvon lisäämisestä.
Kaikki työ on tehty tiiviissä yhteistyössä Patandin koulun rehtorin Janeth Mollelin kanssa. FFD:ssä hankkeen kokonaiskoordinaatiosta ja yhteistyöstä eri kumppaneiden kanssa on vastannut ilmasto- ja kestävän kehityksen asiantuntija Elianchea Shang’a.
Merun piirikunnan maatalous-, karjatalous- ja kalastusvirastoa (DALFO) edustava Dinga Massawe on antanut hankkeelle vahvan virallisen tukensa ja sitoutunut tiiviiseen yhteistyöhön. FSE Tanzanian maakoordinaattori Nossim Aloynce sekä koulutuskoordinaattorit Mary Peters ja Lydia Kimaro ovat puolestaan tuoneet yhteistyöhön FSE:n asiantuntemusta.

Lämmin kiitos kaikille tähänastisesta onnistuneesta työstä. Hankkeen kehittämiseen on käytetty valtava määrä työtä ja asiantuntemusta.
Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana koulun opettajat ja oppilaat saivat ravitsemuskoulutusta. Oppilaista valittiin ryhmä, joka osallistuu keittiöpuutarhan käytännön töihin siitä vastaavien opettajien ohjauksessa. Oppilaat osallistuvat viljelyyn, taimien istuttamiseen ja kasvien kasteluun sekä nyt elokuussa myös sadonkorjuuseen.
Oppilaat valittiin siten, että he voivat jatkaa toiminnassa myös seuraavalla lukukaudella ja aikanaan perehdyttää uusia oppilaita ottamaan vastuuta keittiöpuutarhan hoidosta.

Opintoretki Nane Nane – päivään Arushaan viljelijöiden päivänä 8.8.2026
Opintokäynnit ja vierailut sopivat erinomaisesti käytännönläheiseen oppimiseen, kuten viljelyyn. Patandin oppilaat pääsivät elokuussa vierailemaan vuosittaisessa TAHA:n järjestämässä Nane Nane Agricultural Exhibitionissa Arushassa. Oppilaat oppivat vierailun yhteydessä eri kasvien viljelystä ja näkivät käytännössä, kuinka kasveja kasvatetaan esimerkiksi kasvihuoneissa. Opintoretki bussilla Arushaan monipuolisti myös kuurojen oppilaiden oppimismenetelmiä. Nane Nane tarkoittaa elokuun kahdeksatta päivää ja on kansallinen maanviljelijöiden päivä ympäri Tansaniaa.
Maaperän lannoittaminen ja tuottavana pitäminen kahden kasvukauden ajan on tulevaisuuden haasteemme. Pohdin, kuinka kompostoiminen, ekoviljely tai eläinlannan käyttäminen on mahdollista koulun kasvitarhassa. Lähtökohta on, että luotamme siihen, että hanke saa jatkossakin rahoitusta ja voimme käyttää asiantuntijoiden apua ja että kasvitarha tuottaa vielä vuosia Patandin oppilaille monipuolisempaa kouluruokaa pitkäkestoisesti ja ekologisesti.
Arushan alue Pohjois-Tansaniassa mahdollistaa kaksi kasvukautta vuodessa. Ensimmäinen pitkä varsinainen kasvukausi huhti–elokuussa (masika) on takana, ja viljely on onnistunut. Lyhyt kasvukausi (vuli) alkaa lokakuussa, ja satoa voidaan odottaa helmikuussa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä kasveja Patandissa kasvaa vuodenvaihteessa.
Kuvaus ja videoeditointi: Mike Daniel Mghwira
Monipuolinen kouluruoka ei ole itsestäänselvyys kuivilla alueilla eikä etenkään syrjäseuduilla. Keittiöpuutarhan toteuttamiseen osallistuvat oppilaat voivat kenties tulevaisuudessa hyödyntää oppimiaan taitoja omassa elämässään myös syrjäseuduilla.
Maatalous työllistää Tansaniassa yli puolet väestöstä, ja kestävän viljelyn opettelu hyödyttää toiveidemme mukaan myös yksittäisiä perheitä. Eräs toiveeni on, että joku Patandin koulun erityisoppilaista saa itselleen ammatin kasviviljelyn parissa, kun taidot karttuvat learning by doing -periaatteen mukaan.

Huomenna minä, harrastelijaviljelijä, korjaan oman satoni porkkanat. Porkkanat Patandissa ja Pihtiputaalla kasvoivat tänä kesänä samaan tahtiin.
Kirsi Ihalainen
FSE-FI, puheenjohtaja
Harrastelijaviljelijä, joka on osallistunut hankkeemme keittiöpuutarhatyöryhmään.